Yhdistys

Rakennusperinteen Ystävät ry – Byggnadstraditionens Vänner rf on perustettu valtakunnalliseksi yhteistyökanavaksi rakennusperinteestä ja kulttuuriperinteestä kiinnostuneille. Toiminta lähti aktiivisesti liikkeelle vuonna 2001, vaikka yhdistys perustettiinkin jo 1997. Tärkein toimintamuotomme on Tuuma-lehden julkaiseminen. Lisäksi järjestämme vuosittain tutustumismatkoja mielenkiintoisiin kohteisiin ja mukavia teemailtoja. Yhdistys seuraa aktiivisesti ja laajasti perinteiseen rakentamiseen ja elämiseen liittyviä aiheita ympäri maan. Jäseniä yhdistyksessä on yli 2400.

Tuuma-lehti ilmestyy kolmasti vuodessa ja sen lisäksi jäsenemme saavat vuosijulkaisun, joka on laaja ja perusteellinen katsaus yhteen mielenkiintoiseen teemaan runsain värikuvin. Asiantuntijoiden kirjoittamat laajat artikkelit käsittelevät perinteisiä rakennustapoja myös käytännön esimerkein aina uunien huollosta pinkopahvien kiinnittämiseen ja ikkunakitin teosta peltikaton tervaamiseen. Lehti esittelee monipuolisesti pihapiirejä, eri kulttuurimiljöitä, kertoo ajankohtaisista ilmiöistä Suomessa ja maailmalla, keskustelee sekä seuraa alan tutkimusta ja opetusta.

Rakennusperinteen Ystävät ry:ssä voit itsekin toimia aktiivisesti kirjoittajana, yhteisösi esittelijänä tai ilmoittajana lehdessä, jolla on laaja lukijakunta. Yhdistyksellä on yhdyshenkilöitä ympäri maan. Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät uusimmasta Tuumasta tai ottamalla yhteyttä meihin.

Toiminnan tarkoitus

Rakennusperinteen Ystävät on perustettu valtakunnalliseksi yhteistyökanavaksi rakennusperinteestä ja kulttuuriympäristöstä kiinnostuneiden ihmisten välille.

Yhdistys pyrkii edistämään rakennusperinteen ja perinteisten rakennustaitojen säilymistä. Yhdistys haluaa myös edesauttaa tämän tiedon soveltamista uudisrakentamiseen.

Toimintatapoina ovat muun muassa julkaisujen tekeminen, koulutus, neuvonta, opintomatkojen järjestäminen ym. Yhdistys kannustaa rakennuskulttuurista ja uudisrakentamisesta käytävää julkista keskustelua.

Kenelle yhdistys on tarkoitettu

Yhdistys on tarkoitettu kaikille jotka ovat kiinnostuneita vanhojen rakennusten säilyttämisestä ja korjaamisesta, ajattomasta rakennustavasta uudisrakentamisessa, pihapiireistä, miljöistä, kortteleista.

Mukaan voi tulla yhtä hyvin vanhan talon remontoija kuin vaikkapa maalari, arkkitehti, yhteisö tai yritys joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja haluaa toimia yhteisten päämäärien hyväksi.


Yhdistyksen säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Rakennusperinteen Ystävät ry - Byggnadstraditionens Vänner rf. Yhdistys on suomen- ja ruotsinkielinen ja sen kotipaikka on Turku.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhan rakennusperinteen säilymistä, perinnerakentamisen taitojen ylläpitämistä ja tiedon soveltamista uudisrakentamiseen, sekä perinteisten rakennusmateriaalien arvostuksen kohottamista ja uusiokäyttöä. Toiminnan tarkoituksena on saada vanhat rakennukset ja kulttuuriympäristöt säilymään siten, että ei tuhota niiden alkuperäistä tai kehitysvaiheiden kautta syntynyttä omaleimaisuutta ja tunnelmaa. Korjaustoiminnalla edistetään niiden käyttöä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- harjoittaa tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa sekä edistää alan tutkimusta
- järjestää työleirejä ja -näytöksiä sekä opintomatkoja jäsenille sekä alan harrastajille
- vaikuttaa ja ottaa kantaa vanhojen uhanalaisten rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen puolesta ja tarvittaessa laatii vaihtoehtoisia ratkaisumalleja em. tapauksissa
- harjoittaa laajaa yhteistoimintaa alan muiden järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten kanssa
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia ja huvitilaisuuksia hankittuaan asianmukaisen luvan.
Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

3. Jäsenet
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous.

6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä sekä 3 varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta niin että puolet hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuoroisia. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja/varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa, kaksi yhdessä.

8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään helmi-maaliskuussa ja syyskokous syys-lokakuussa hallituksen määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai muulla yhdistyksen kokouksessa päätettävällä tavalla.

11. Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut jäsenet vuosittain erovuoroisten tilalle
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.