|
Rakennusperinteen Ystävät ry
–
Byggnadstraditionens Vänner rf on perustettu
valtakunnalliseksi yhteistyökanavaksi
rakennusperinteestä ja kulttuuriperinteestä
kiinnostuneille. Toiminta lähti aktiivisesti liikkeelle
vuonna 2001, vaikka yhdistys perustettiinkin jo 1997. Tärkein
toimintamuotomme on Tuuma-lehden julkaiseminen. Lisäksi
järjestämme vuosittain tutustumismatkoja
mielenkiintoisiin kohteisiin ja mukavia teemailtoja. Yhdistys seuraa
aktiivisesti ja laajasti perinteiseen rakentamiseen ja
elämiseen liittyviä aiheita ympäri maan.
Jäseniä yhdistyksessä on yli 1000.
Tuuma-lehti ilmestyy kolmasti vuodessa ja sen lisäksi
jäsenemme saavat vuosijulkaisun, joka on laaja ja
perusteellinen katsaus yhteen mielenkiintoiseen teemaan runsain
värikuvin. Asiantuntijoiden kirjoittamat laajat artikkelit
käsittelevät perinteisiä rakennustapoja
myös käytännön esimerkein aina
uunien huollosta pinkopahvien kiinnittämiseen ja ikkunakitin
teosta peltikaton tervaamiseen. Lehti esittelee monipuolisesti
pihapiirejä, eri kulttuurimiljöitä, kertoo
ajankohtaisista ilmiöistä Suomessa ja maailmalla,
keskustelee sekä seuraa alan tutkimusta ja opetusta.
Rakennusperinteen Ystävät ry:ssä voit
itsekin toimia aktiivisesti kirjoittajana, yhteisösi
esittelijänä tai ilmoittajana lehdessä,
jolla on laaja lukijakunta. Yhdistyksellä on
yhdyshenkilöitä ympäri maan. Ajantasaiset
yhteystiedot löytyvät uusimmasta Tuumasta tai
ottamalla yhteyttä meihin.
Toiminnan tarkoitus
Rakennusperinteen Ystävät on perustettu valtakunnalliseksi yhteistyökanavaksi rakennusperinteestä ja kulttuuriympäristöstä kiinnostuneiden ihmisten välille.
Yhdistys pyrkii edistämään rakennusperinteen ja perinteisten rakennustaitojen säilymistä. Yhdistys haluaa myös edesauttaa tämän tiedon soveltamista uudisrakentamiseen.
Toimintatapoina ovat muun muassa julkaisujen
tekeminen,
koulutus, neuvonta, opintomatkojen järjestäminen ym.
Yhdistys kannustaa rakennuskulttuurista ja uudisrakentamisesta
käytävää julkista keskustelua.
Kenelle yhdistys on tarkoitettu
Yhdistys on tarkoitettu kaikille jotka ovat kiinnostuneita vanhojen rakennusten säilyttämisestä ja korjaamisesta, ajattomasta rakennustavasta uudisrakentamisessa, pihapiireistä, miljöistä, kortteleista.
Mukaan voi tulla yhtä hyvin vanhan talon remontoija kuin vaikkapa maalari, arkkitehti, yhteisö tai yritys joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja haluaa toimia yhteisten päämäärien hyväksi.
Yhdistyksen säännöt
1.
Yhdistyksen nimi ja
kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Rakennusperinteen Ystävät ry -
Byggnadstraditionens Vänner rf. Yhdistys on suomen- ja
ruotsinkielinen ja sen kotipaikka on Turku.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vanhan
rakennusperinteen säilymistä, perinnerakentamisen
taitojen ylläpitämistä ja tiedon
soveltamista uudisrakentamiseen, sekä perinteisten
rakennusmateriaalien arvostuksen kohottamista ja
uusiokäyttöä. Toiminnan tarkoituksena on
saada vanhat rakennukset ja kulttuuriympäristöt
säilymään siten, että ei tuhota
niiden alkuperäistä tai kehitysvaiheiden kautta
syntynyttä omaleimaisuutta ja tunnelmaa. Korjaustoiminnalla
edistetään niiden käyttöä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- harjoittaa tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa sekä
edistää alan tutkimusta
- järjestää työleirejä ja
-näytöksiä sekä opintomatkoja
jäsenille sekä alan harrastajille
- vaikuttaa ja ottaa kantaa vanhojen uhanalaisten rakennusten ja
rakennettujen ympäristöjen puolesta ja tarvittaessa
laatii vaihtoehtoisia ratkaisumalleja em. tapauksissa
- harjoittaa laajaa yhteistoimintaa alan muiden
järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten kanssa
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaa avustuksia,
lahjoituksia ja testamentteja, järjestää
rahankeräyksiä, arpajaisia ja huvitilaisuuksia
hankittuaan asianmukaisen luvan.
Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja
kiinteää omaisuutta.
3. Jäsenet
Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan
hyväksyä yksityinen henkilö tai
oikeuskelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen
tarkoituksen ja säännöt. Kannattavaksi
jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen
henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa
tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniapuheenjohtajaksi tai
kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä
yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti
edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä
ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen
puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa
merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos
jäsen on jättänyt
erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai
muuten jättänyt
täyttämättä ne velvoitukset, joihin
hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut
tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen
ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei
enää täytä laissa taikka
yhdistyksen säännöissä mainittuja
jäsenyyden ehtoja.
5. Liittymis- ja jäsenmaksu
Jäseniltä perittävän
liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta
päättää syyskokous.
6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa
valitut puheenjohtaja ja 6 muuta varsinaista jäsentä
sekä 3 varajäsentä. Hallituksen
jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta niin
että puolet hallituksen jäsenistä on
vuosittain erovuoroisia. Hallitus valitsee keskuudestaan
varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan
sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä
ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan
aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen
jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on
päätösvaltainen, kun
vähintään puolet sen
jäsenistä, puheenjohtaja/varapuheenjohtaja mukaan
luettuna on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. Äänten
mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan
ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai
varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan
kanssa, kaksi yhdessä.
8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja
hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille
viimeistään kaksi viikkoa ennen
kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen
lausuntonsa viimeistään viikkoa ennen
kevätkokousta hallitukselle.
9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään
helmi-maaliskuussa ja syyskokous syys-lokakuussa hallituksen
määräämänä
päivänä.
Ylimääräinen kokous
pidetään, kun yhdistyksen kokous niin
päättää tai kun hallitus katsoo
siihen olevan aihetta tai kun vähintään
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista
jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti
ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on
pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa
siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on
esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella
varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja
kunniajäsenellä yksi ääni.
Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa
läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen
päätökseksi tulee se mielipide, jota on
kannattanut yli puolet annetuista äänistä.
Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen
puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle
vähintään seitsemän vuorokautta
ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai
muulla yhdistyksen kokouksessa
päätettävällä tavalla.
11. Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa
käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi
ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja
päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen
työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös,
vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään
tilinpäätöksen vahvistamisesta ja
vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle
ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut
asiat
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään
seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi
ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja
päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen
työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä
liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle
kalenterivuodelle
6. valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi ja muut
jäsenet vuosittain erovuoroisten tilalle
7. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille
varatilintarkastajat
8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut
asiat
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian
yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen
käsiteltäväksi, on hänen
ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin
hyvissä ajoin, että asia voidaan
sisällyttää kokouskutsuun.
12. Sääntöjen
muuttaminen ja
yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen
muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen
neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista
äänistä. Kokouskutsussa on mainittava
sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen
purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa
käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen
tarkoituksen edistämiseen purkamisesta
päättävän kokouksen
määräämällä
tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi
käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.