Daalia-asia on nyt ilmassa, daaliat koukuttavat, aivan kuten pelargoniat vähän aikaa sitten! Nehän eivät ole vielä nousseet maasta puutarhan komistuksiksi, mutta aiheeseen törmää puutarhalehdissä, nettisivuilla ja kirjakaupassa! Ruotsissa on jo oikein daaliaseurakin. Mistä tämä muotiaalto ja -ilmiö?

Restauroija Riikka Nevala löysi keittiön ennen kotia. Ystävänsä vinkistä hän tutustui nettihuutokaupan myynti-ilmoitukseen ja innostui näkemästään: tarjolla oli 1950-luvun puurunkoinen keittiökaapisto pyörivine maustehyllyineen ja lusikkalaatikoineen.

Vanhan talon asukkaat eivät kuulu samaan heimoon, vaan jokaisella on oma taustansa. Olen kuitenkin karkea ja niputan heidät kymmeneen karsinaan. Aineistoni on syntynyt vuosien varrella sekä sisustuskirjoja ja -lehtiä selaamalla että ’in vivo’ – tarkkailemalla kanssaeläjiä ja tutkiskelemalla itseäni.

Vanhojen rakennusten kanssa tekemissä olevat kohtaavat väistämättä kysymyksen puun laadusta. Vanhan rakennusosan tilalle tai korjaukseen on vaikea löytää vastaavan laatuista puutavaraa. Nuo rakennukset kertovatkin nykyistä laajemmasta puumateriaalin tuntemuksesta.

Sammal lienee tutuimpia rakennusmateriaaleja, mutta sen käyttö on unohtunut yllättävän nopeasti. Sammalella on kuitenkin paljon hyviä ominaisuuksia, joiden vuoksi se puolustaa paikkaansa nykyrakentamisessakin.

Miten menetellään maalauksessa, kun on hankittu vanhaan taloon leveät, profiloidut ovi- ja ikkunalistat? Missä vaiheessa ja miten listat siis kannattaa maalata?

Lämmitysohjeita ja tulisijapiirustuksia on tarjolla paljonkin, mutta savupiipun hoito ja huolto on jätetty paljolti huomiotta. Nuohooja käy kerran vuodessa, jos silloinkaan, ja se tuntuu rauhoittavalta. Nuohoojan odotetaan kertovan, pitääkö kalliita korjauksia tehdä.

Vanhan talon ostaja saa hankintansa lisäksi talolleen kultareunuksen tai murheenkryynin: pihan ja puutarhan. Alku voi olla todella hankala ja täynnä kysymysmerkkejä. Vanhan talon uudisasukas voi aloittaa seikkailun aivan alusta, mutta helpomman tien kulkijat ottavat oppia muilta.

Savirakentamisopit saapuivat Ruotsi-Suomeen 1700-luvulla ja savirakennusten puolesta propagoitiin muun muassa metsien säästämiseksi. Savirakentamisohjeita on julkaistu eri aikoina lehdissä ja rakentamisoppaissa. Maamies – lehdessä vuonna 1878 julkaistiin seikkaperäinen työohje massiivisavirakentamiseen, ”Rakennuksista saviruukki-seinillä”.

Tarkoittaako energia- ja ilmanvaihtovaatimukset sitä, että Suomessa hallitseva säännöstö estää oikean hirsitalon rakentamista? Tuskinpa! Näin ei ainakaan saisi olla. Ilman tuhansien vuosien vanhaa hirsirakentamisen perinnettä emme olisi selvinneet täällä pohjoisella leveysasteella.

Keittiöstä kuuluu jotakin. Kurkistan varovasti ovelta: kaksi metsähiirtä askartelee innokkaasti pöydälle jääneen leivän kimpussa. Eihän näky varsinainen yllätys ole: ensi lumen saapuessa hiiret tulevat sisälle taloon.

Vanhan talon kanssa puuhastellessa huomaa, kuinka käsityökalut ovat usein ylivertaisia uusiin keksintöihin verrattuna. Kirves, veistotaltta, käsihöylä ja sikli sekä pienihampainen saha ovat erittäin tehokkaita, mutta nykyisin aliarvostettuja, jopa ylenkatsottuja työkaluja

Rakennusperinteen Ystävä törmää jatkuvasti ikkunoihin. Vaikka tuloksena ei olekaan lasisirpaleita eikä näkyviä haavoja, jotain kuitenkin valitettavan usein särkyy: sydän.

Vain harva yksittäinen sienilaji vaikuttaa ihmisten arkielämässä yhtä moninaisesti kuin lattiasieni (Serpula lacrymans). Tämä ihmisen seuraan lyöttäytynyt laji ilmentää olemassaoloaan niin kiinteistökaupassa, kuntien teknisessä toimessa, peruskorjauksessa kuin lakituvassakin. Sienellä on ilkeänlainen maine. Se ei kuitenkaan ole niin kaikkivoipa lahottaja ja pelottava vastustaja kuin on esitetty.

Puu on perinteinen ja omaleimainen rakennusmateriaali Suomessa. Perinteisen puurakentamisen aikaan rakentajat ja puurakennuksissa asuvat ihmiset tunsivat puun luonteen ja ominaisuudet. He tiesivät, miten puu rakennusmateriaalina käyttäytyy erilaisissa olosuhteissa, kuinka puurakennuksia tulee huoltaa ja kuinka niihin tulevat vauriot korjataan.

Suomalainen on aina osannut rakentaa. Kirvesmies-taito on ollut isiltä pojille siirtyvää perintöä. Rakennusmateriaalit on tunnettu ja niiden ehdoilla on kehitetty rakennustekniikkaa, joka soveltuu Suomen vaativiin olosuhteisiin.

Ammattilaisten laatimissa maalaustyöselityksissä käytetään eri käsittelyvaiheissa nimityksiä pohjustus, pohjamaalaus, hiomaalaus, välimaalaus ja valmiiksimaalaus, vaikka näissä eri työvaiheissa ei näyttäisikään olevan mitään olennaisia erovaisuuksia. Eikö olisi selvempää kertoa vain kuinka moneen kertaan maalaus on suoritettava ja käyttää kaikista väliin tehtävistä maalauksista nimitystä välimaalaus?