Pitääkö kaikki vanha maali poistaa taloa maalatessa?

Lue mielenkiintoinen artikkeli savipölkkyrakenteesta.

Kuinka palkitsevaa onkaan katsella kamarin ikkunasta syksyistä maisemaa ja sen keskellä seisovaa aittavanhustamme, vihdoinkin ryhdikästä. Vilja-aittana ja sittemmin varastona toimineen rakennuksen pelastaminen alennustilastaan oli ollut pitkään kunnostuslistamme kärkipäässä, mutta…

Kaunista vanhaa arvolasia ei kannata vaihtaa mitättömien kauneusvirheiden takia. Säästölasi havainnollistaa mainiosti menneiden aikojen ajattelua, ja säröille mennyttä lasia voi oppia sietämään ja hyväksymään. Hyväksyminen koskee vain kylmää vuodenaikaa – kesällä katse keskittyy lasikuistin pelakuihin, eikä kukaan ajattelekaan lasin halkeamia.

Tässä ohjeet miten tiivistää ja paperoida ikkunat talvea varten.

Oman talon asujaa väijyvät monenlaiset uhat: tulipalot, myrskytuhot, vuotavat putket ja murtoveikot, muutamia mainitakseni. MIllaisen vakuutuksen siis hankin rintamamiestalolleni, torpalleni tai huvilalleni?

Pensaat ovat puutarhan kehys: niillä rajataan alueita, suojataan ja verhotaan, sekä luodaan varjoa ja taustaa muulle kasvillisuudelle. Pensaita voidaan istuttaa ryhmiksi tai yksittäin katseenvangitsijoiksi.

Sanonta sanoo, että suuratin lapsella ei ole kenkiä. Niinpä Iso-Puolalassakin korjailtiin viime vuonna rempallaan olevia nurkkia. Tällä kertaa korjauskohteita oli kaksi. Varastona toiminut liiteri muutettiin ensin käyttökelpoiseksi tapahtumatilaksi. Sen jälkeen pienemmän asuinrakennuksen porrashuone kunnostettiin ja ulkoportaat palautettiin vanhaan muotoonsa.

Dendrokronologinen ajoitus perustuu siihen, että saman lajin puut tietyllä alueella kasvavat suurin piirtein samalla tavalla. Vuosilustojen välisen paksuuden ja värin vaihtelu johtuu suurelta osin kasvukausien erilaisista sademääristä ja lämpösummista.

Korjaushankkeissa tulee usein rakennettavaksi uutta - milloin verantaa, milloin suurempaa laajennusta. Pienenkin lisäyksen kanssa on kysyttävä: Saako uusi näkyä vai pitääkö se piilottaa? Mikä on uuden ja vanhan arkkitehtoninen suhde? Ei ole niin pientä detaljia, etteikö asia pitäisi ratkaista, älyllisesti rehellisellä tavalla.

Alapohja - siis rakennuksen alin lattiarakenne - voi olla maanvarainen, maata vasten rakennettu, tai tuulettuva, jolloin maanpinnan ja lattian alla olevan eristeen väliin jää ilmatila. Nykyrakentamisessa suositaan maavaraisia lattioita. Miksi tuulettuva alapohja olisi parempi? Koska se on kokemuksen hyväksi osoittama, varmatoiminen ratkaisu.

Oranssinhehkuisilla kukillaan ilahduttavat kaksi vanhan ajan huonekasvia, kliivia (Clivia miniata) ja maatiasamaryllis (Hippeastrum rutilum). Yhtä lämpöisensävyisinä kukkivia koristekasveja ei Suomessa ole montakaan, ei penkissa eikä ruukussa.

Massiivirakenne - tuttu asia, vaikka termi voikin olla vieras. Massiivirakenteessa yksi yhtenäinen rakennekerros huolehtii kaikista rakenteen keskeisistä tehtävistä. Museoviraston tiilirakenteita koskeva sanasto (verkossa) määrittelee käsitteen näin: “Massiivirakenteen kaikki rakennusosat kantavat kuormitusta”. Massiivirakenteita ovat esimerkiksi lamasalvosrakenne eli hirsiseinä sekä paikalla muurattu täystiiliseinä.

Palstan aiheena ovat tällä kertaa luonnonmukaiset eristemateriaalit, jotka sopivat perinteisen hirsitalon lämmöneristeiksi. Käsittelemme siis ylä- ja alapohjan eristeitä sekä hirrenväleisin ja karminrakoihin tarkoitettuja riveitä. Salvottuihin ulkoseiniin emme suosittele minkäänlaisia lisälämmöneristeitä, vaan ainoastaan ilmatiiviyttä parantavia kerroksia kuten savirappausta tai pinkopahvia.